tiistai 20. lokakuuta 2015

Lomalta palattu

Syysloma hujahti niin hurjaa vauhtia, et aivot tais jäädä lomalle... Kaks päivää nyt loman jälkeen ollut koulua ja vähän on tuntunut tyhjää lyövän ;D mut eiköhän se aivotoimintakin kohta taas pääse ajantasalle ja saa koulujutuista kiinni.
Ennen syyslomaa meidän koulussa oli näyttelypäivä. Ei siis mitkään "avoimet ovet" näyttely niinkään, vaan jokainen ryhmä esitteli toisille ryhmille mitä ovat nyt syksyn aikana tehneet. Oli ihan mielenkiintoista kierrellä katselemassa myös toisten ryhmien toimintaa, mutta tuntui todella rankalta päivältä, kun koko päivä kiivettiin rappusia ja seistiin ryhmissä kuuntelemassa ja katsomassa ja tietenkin jännitys omasta esiintymisestäkin teki päivästä rankan. Siinä, kun oli saatu kasattua kaikki oman ryhmän tekeleet esille yhteen huoneeseen niin vasta tajusi, että miten hirveen paljon ollaan tehty töitä niin pienessä ajassa... Tässä joitain töitä meidän ryhmästä. Muiden ryhmäläisten töitä en uskalla jakaa, kun en ole kysynyt lupaa.









Rankan näyttelypäivän jälkeen oli hyvä lähteä lomailemaan. Vietin ihanan syysloman Helsingissä Rakkaiden ihmisten kanssa ja vaikkei sitä kaikkea touhuamista ja edes takas juoksemista voi lomaksi kutsua niin ihanaa oli <3

Mun Mirjamin kanssa käytiin mummulassa yökyläilemässä ja leipomassa pullia

Mun Miisan kanssa lähdettiin perjantaina lintsille...

...katsomaan Shiraz Lanea...

...ja Santa Cruzia

Keikan jälkeen Jussi 69 tuli paikalle ja päästiin sen ja Archienkin kanssa kuvaan <3
Tämä kyseinen perjantai kruunasi koko loman, koska me Miisan kanssa ollaan niiiin noiden poikien faneja.
Nyt loman jälkeen on aloitettu taas ahkerasti opiskelu. Aloitettiin työnkulkusuunnitelmien teko ja ihan oikeiden verhojen valmistus niiden pikku mallien sijaan. Jokainen sai itse suunnitella verhot ja mihin ne tekee. Minä teen Miisalle verhot sen toiveiden mukaan ja yhteisen suunnittelun tuloksena hain syyslomalla ihanat kankaat verhoihin.

vaaleanpunaista ja niin blink blinkkiä

Lisäkoristeeksi tulee satiininauhaa ja timanttistrasseja

 Nyt lopetan tarinoinnin tältä kertaa ja lähden syömään jäätelöä :p Lisää tekstiä taas kunhan ehdin kiireiltäni. Moikka!

maanantai 5. lokakuuta 2015

Taas yksi viikko takana...

... ja ahkeraa opskelua koko viikko :) Ei pääse tylsyys yllättämään, kun tahti opiskelussa on sitä luokkaa, että jää kotiinkin koulutehtäviä ja kotona on tekemistä enemmän, kuin riittävästi: normi arkea, siivoilua, pyykinpesua, sisustelua, tuunaamista, kaupassa käyntejä, tytön kuskaamista, jne. jne... Olen kuitenkin kaikista työntäyteisistä päivistä nauttinut täysillä. Herään aamuisin tyytyväisenä elämääni ja menen  nukkumaan joka ilta samalla mielellä. Tälle alalle lähteminen ja nimenomaan tähän kouluun hakeminen on ollut yksi elämäni parhaita valintoja. Olen elämässäni onnellisempi, kuin vuosiin!
ja tietenkin taas väärin päin :/
Viime maanantaina oli viimeinen väriopin tunti ja kaikki työt on nyt palautettu. Kurjaa, että loppui jo, kun oli todella mukavia tunteja ja opettaja oli aivan ihana, mutta uusia oppeja vaan päähän takomaan :)
Tällaisen palautuskansion tein väriopin töille






Väriopin viimeiset tehtävät, sudokua väreillä









Viikon aikana koulussa tehtiin taas verhoharjoituksiakin.

purjerenkailla

tere harjoittelua verhoihin








 
turkiskoneen kanssa tappelin tiistaina ja lopputulosta ei syntynyt... kone ei ollut yhteistyöhaluinen...


tarkoituksena oli tehdä pallo, mutta harjoittelu jatkuu myöhemmin :)




Perjantaina aloitettiin verhojen suunnittelu.


 Saadaan valita mihin, kenelle ja minkälaiset verhot valmistamme. Minä teen 15.v. tyttäreni huoneeseen verhon ja tytär on saanut olla suunnittelussa mukana. 

Värien ja materiaalien valintaa...












Värit oltiin tytön kanssa jo päätetty etukäteen, mutta sävy-ja materiaalivaihtoehtoja on loputtomiin... Kahdesta jo päätetystä väristäkin löytyy niin paljon sävyvaihtoehtoja ja eri materiaalissa värit näyttää niin erilaisilta, että päätös oli kyllä vaikea. Tämän päivän laitteista on apua, kun voi vaan puhelimella napata kuvan ja lähettää tytölle hyväksyttäväksi ja onneksi tämä opiskelijan rahattomuus rajaa mahdollisuuksia jonkin verran ;)